Onko nyt kaikki nähty, mitä Suomessa ja
suomalaisten artistien ja bändien toimesta on nähtävissä? Tampereen tehtaiden
varjosta löytyy tällainen helmi, josta edelleen vain murto-osa suomalaisista
tietää tai kuuntelee. Herätys!
Upea show, josta ei puuttunut menoa eikä ääntä.
Sekä laulajalta sitä löytyi, vaikka muille jakaa ja useista erilaisten bändien
kokoonpanoista taas taidon ja volyymien tuomana.
Konsertin kokonaisuus oli erittäin hyvin
suunniteltu. Kasvoi upeasti loppua kohden. Aina, kun siirryttiin bändistä tai
osiosta toiseen, tuli väliin pieni videon pätkä johdattelemaan uuteen ja kertomaan
taustoista. Koko artistin ura tuli käytyä läpi. Nyt sekin on dokumentoitu äänin
ja kuvin. Loistava oivallus nämä videot! Jäivät varmasti kaikkien paikalla
olleiden mieliin paremminkin kuin pelkkä sanallinen ilmaisu.
Miten tätä tapahtumaa nyt lyhyesti vielä
kuvaisi:- mies ja ääni
- mies ja kitara
- mies ja tulkinta
- upea leijonanharja
- metallisydän, ei laulajalla suinkaan, vaan osa häntä musiikillisesti.
Olihan
siellä myös juhlavieraiden eli konserttiin osallistujien lisäksi vierailevia
esiintyjiäkin. Esim. Pepe Willberg, oma bändi nuoruuden ajoilta, Ahola band parinkin
eri kitaristin voimin ja erillinen juontaja. Oli harpun soittoa ja vain se
ainoana säestyksenä upeassa Stevie Wonderin biisissä. Rohkea veto ja äänen oli syytä
olla kunnossa. Pisteenä iin päällä, kirsikkana kakussa, sokerina pohjalla vai
olisikohan ollut peräti sokerikuorrutuksena esiintyjän vaatteiden vaihto aina
genren mukaan. Ei vaan, no sehän oli tietenkin Teräsbetoni! Mikä loppuhuipennus
konsertille. Voi olla vaikea enää pistää paremmaksi.
Jos
jollekin on vielä epäselvää mistä oli kyse, niin Jarkko Aholan 40-vuotis
juhlakonsertista Tampere-talon isossa salissa ja tupa oli tietysti täynnä. Mitään
hänen juttujaan ei kannata jättää väliin, niissä on aina yllätyksiä isolla Y:llä
loistavan osaamisen ja tulkinnan lisäksi.
Fanitar
