Lukijat

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Artist Management, pöh



Mitä ihmeen höpö höpöä, vai onko sentään. Kautta maailman pitkän sivun on menestyneillä artisteilla ja bändeillä ollut managerit. Tunnetuin esimerkki nuoruudestani on varmaan The Beatles ja Brian Epstein. Kuka muistaa? Onko managereissa enemmän miehiä vai naisia, eipä ole tietoa, koska asiasta ei paljon puhuta. Taustalla toimitaan tehokkaasti, mutta hiljaisuudessa, eikä paistatella parrasvaloissa.
Jokaisen menestyvät artistin/bändin takana on varmasti manageri, joka hoitaa itse asiassa kaikki käytännön asiat, sopimuksen sisällöstä riippuen. Hän on yhteistyökumppani ja samalla linkki artistin/bändin ja ulkomaailman välillä. Hänen tehtävänsä on edistää uraa pitkäjänteisesti kaikilla osa-alueilla. Eli lyhyesti tehdä artistista/bändistä tunnettu ja hyvin menestyvä. Nykyisessä musiikkibusineksen tilanteessa se ei varmaan ole helppo homma, mutta todella mielenkiintoinen.

Artisti/bändi voi tehdä sitä omaansa eli musiikkia ja usein se onkin niin, että he haluavat mennä ns. musiikki edellä. Se ei vaan enää riitä. Taiteilijan ei ole helppoa suuressa luomisen vimmassaan keksittyä miettimään maallisia asioita, kuten itsensä myymistä keikalle, seuraavan vuoden tavoitteita jne. Tarvitaan joku tuomaan tähti kaikkien tietoisuuteen. Toki aina voi tyytyä soittelemaan ja laulelemaan keittiön pöydän äärellä. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus, vai kuinka. Se olisi suurta taitojen ja osaamisen haaskausta.

Jokaisen menestyvän miehen takana on aina nainen tai jopa kaksi. Luin pari viikkoa sitten Jari Sillanpään tilanteesta. Tiedän asiasta vaan, sen mikä oli julkisuudessa. Hänellä on ollut kaksi ”rouvaa” hoitamassa asioita jo varmaan kymmenen vuoden ajan. Kevään korvalla he lopettivat, syystä tai toisesta. Tehtävään palkattiin naishenkilö ja yhteistyötä kesti vain pari kuukautta. Ilmeisesti kemiat ja näkemykset tähden uran kehityksestä eivät käyneet yksiin, mene ja tiedä. Vaativaa se ainakin on, kun hyppää jo pitkään liikkuneeseen junaan ja yrittää tuoda ehkä uusiakin näkemyksiä harkittavaksi. Helpompaa voisi olla lähteä liikkeelle uuden artistin/bändin kanssa.

Managerin ja ydinjoukon lisäksi tarvitaan vielä ns. tukijoukot, jotka toteuttavat heille uskottuja tehtäviä joko palkattuna tai vapaaehtoistyönä. Pelkästään some-kuvioiden kautta päivitettäviä erilaisia sivuja on useita ja niissä asioiden on oltava koordinoidusti esillä. Joku siis ohjaa sitäkin puolta. Tulevien keikkojen ja konserttien julisteiden jako ennakkoon ympäri Suomea vaatii aikaa, rahaa ja ihmiskäsiä hoitamaan se asian vaativalla tarmokkuudella, jotta siitä olisi myynnillistä hyötyä.

Tämä on mielenkiintoista, kun sitä vähän pohtii. Sitä käydään kuuntelemassa esityksiä nauttien ja miettimättä siinä takana olevaa koneistoa ja työn määrää. Haluanko itse mukaan tähän myllerrykseen? Haluan toki, mutta miten? Soitanko Jari Sillanpäälle, no ehkä en sittenkään. Jään pohtimaan tätä ja seuraavalla kerralla jotain muuta.

Fanitar

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti