Sen huomaa hyvin Paulasta,
nimittäin Koivuniemen Paulasta. Olin kuuntelemassa ja katselemassa hänen
showtaan Hernesaaren Rannassa muutama viikko sitten. Sää oli kylmä ja etenkin
kun aurinko laski, niin kylmyys todella iski. Show kesti tunnin ja kyllä hän
teki parhaansa niissä olosuhteissa. Bändi oli iso, 7 henkeä ja musiikki
taattua, tuttua Paulaa. Äänestä ei ehkä enää voi sanoa samaa. Hän sai sen
pienen yleisömäärän hyvin mukaan ja laulatti yleisöään myös jonkin verran.
Ihmettelen vaan, miten paikalle oli
tullut niin vähän kuulijoita. Missä oli kaikki fanit???? Ikäjakautuma oli laaja
ja ehkä ne vanhimmat olivatkin niitä alkuperäisiä faneja. Tiedä häntä. Paula on
kuitenkin yksi maamme merkittävistä esiintyjistä. Hän on tehnyt pitkän ja
näyttävän uran. Olisikohan tilaisuutta kannattanut mainostaa hieman enemmän. Se
on helppo arvostella toimintatapoja näin jälkeen päin, mutta paikallaolleena
todella hämmästelin. Hernesaarenrantaan on kuitenkin helppo mennä, ihan vaan
bussilla pääsee portin eteen. Miltä mahtaa artistista tuntua? Show on kuitenkin
vedettävä. Jos ei saa sitä palautetta, innostuneita aplodeja ja yleisön
vastakaikua, niin voipi olla vitsit vähissä.
Olen ymmärtänyt, että suuret
aplodit, suuret kuulijamäärät jne ovat esiintyjille must. Se saa heidät
ylittämään itsensä aina uudestaan. Siitä he saavat polttoainetta ja voimaa
jaksaa puskea eteenpäin valitsemallaan uralla. Jos väki vähenee tai jopa häviää
kokonaan, niin se oli sitten siinä. Kotona keittiön pöydän äärellä laulelu ja
soittelu eivät varmaan palkitse ketään.
Mitä tähän muuta, kun käykää
fanitettavienne keikoilla ja konserteissa. Vaikka ei olisi edes kyseessä mikään
oma idoli, niin aina siellä livetilanteessa kokee jotain uutta.
Ensikerralla sitten jotain muuta.
Fanitar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti